Usein kysyttyä jätehuollosta

Asukkaan jätehuolto: mihin se perustuu?

Jätelain mukaan kaikilla asuinkiinteistöillä on oltava kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kiinteistöittäinen sekajätteen kuljetus järjestetään Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella tällä hetkellä siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteenkuljettajan kanssa (jätelain 37 §). 

Jokaisen vakituisessa tai vapaa-ajan käytössä olevan kiinteistön on kuuluttava jätteenkuljetuksen piiriin. Jokaisella kiinteistöllä on oltava oma tai naapureiden kanssa yhteinen sekajäteastia, jonne kiinteistön jätteet voidaan laittaa (jätelain 40 § ja jätehuoltomääräysten 12 §). Asukkaan tulee itse tehdä sopimus jäteastian tyhjennyksistä alueella toimivan jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien jätehuoltomääräykset löytyvät täältä.

MISTÄ LÖYDÄN JÄTTEENKULJETTAJAN?

Oman paikkakuntasi jätteenkuljetusyrittäjien yhteystiedot löydät Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n sivuilta. 

MIten lajittelen jätteeni ja mistä löydän kierrätyspisteen?

Jätteiden kierrätykseen ja lajitteluun liittyviin pulmiin löydät helpoiten vastauksen täältä. Asukkaan on huolehdittava asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelusta. Lajitellut hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja toimitettava niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin. 

Alueesi lähimmän kierrätyspisteen löydät Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n sivuilta tai Suomen Kiertovoima ry:n ylläpitämältä sivulta.

Saako jätteitä polttaa?

Jätteiden hävittäminen polttamalla on pääsääntöisesti kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa vain käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Paperia, pahvia ja kartonkia saa käyttää vain sytykkeenä ja vähäisessä määrin.

Taajama-alueiden ulkopuolella saa satunnaisesti polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.

mitä tarkoittaa yhteinen jäteastia naapureiden kanssa?

Lähekkäin tai yhteisen tien tai muun luonnollisen kulkureitin varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli kimppa-astian käytöstä. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten hyötyjätejalajien keräämiseen.

Sekajätteen yhteisastian tulee olla kooltaan sellainen, että kimppa-astian käyttäjien jätteet mahtuvat sinne kaikissa olosuhteissa. Kimppa-astian yhteenlasketun tilavuuden tulee olla vähintään 600 litraa, jos sitä käyttää yli 20 henkilöä, tai yli viisi (5) kiinteistöä. Taajama-alueella kimppa-astia voi sijaita korkeintaan yhden (1) km päässä kiinteistöltä. Haja-asutusalueella kimppa-astian tulee sijaita joko yhteisen tien tai muun luonnollisen kulkureitin varrella korkeintaan viiden (5) km päässä kiinteistöltä. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava sille jätteenkuljetusyrittäjälle, joka tyhjentää astiaa.

Kuinka usein sekajäteastia on tyhjennettävä?

Taajamassa kiinteistön sekajäteastian tyhjennysväli on: 

  • kesäaikana 2 viikkoa (viikoilla 18-40)
  • talviaikana 4 viikkoa (viikoilla 41-17)

Haja-asutusalueella sekajäteastian tyhjennysväli on neljä (4) viikkoa ympäri vuoden

milloin kiinteistölle on järjestettävä biojätteen erilliskeräys?

Taajamassa biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä omaan kiinteistökohtaiseen jäteastiaan silloin, kun kiinteistöllä on vähintään viisi (5) huoneistoa. Biojätteen erilliskeräilyvelvoite ei koske niitä kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan.

Kiinteistön biojäteastian tyhjennysväli on:

  • kesäaikana 1 viikko (viikoilla 18-40)
  • talviaikana 2 viikkoa (viikoilla 41-17)

Jos biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säilöön, tyhjennysväli on

  • kesäaikana 2 viikkoa (viikoilla 18-40)
  • talviaikana 4 viikkoa (viikoilla 41-17)

Voiko jäteastian tyhjennysväliä pidentää?

Mikäli biojätteet kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti, voidaan sekajäteastian tyhjennysväliä pidentää hakemuksesta kahdeksaan (8) viikkoon. Kompostorin tulee olla haittaeläinsuojattu ja hyvin ilmastoitu. Lisäksi taajamassa kompostorin pitää olla lämpöeristetty. Tyhjennysvälin pidennyksen myöntää jätehuoltoviranomainen. 

Biojäteastian tyhjennysvälin pidennystä haetaan erikseen jätelautakunnalle tehtävällä kirjallisella hakemuksella. Lisätietoja jäteastioiden tyhjennysvälin pidennyksen hakemisesta täältä.

Entä kesämökkini jätehuolto?

Kesämökkien ja muiden vapaa-ajan asuntojen jätehuolto on järjestettävä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Ympärivuotisesti käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen on kuitenkin järjestettävä jätehuoltonsa ympäri vuoden. Kesämökeiltä ja vapaa-ajan asunnoilta veloitetaan vapaa-ajan asunnon perusmaksu. Lisätietoja jätehuollon maksuista täältä.

Täytyykö jätehuolto olla vaikka jätettä syntyy vain vähän?

Kierrätysmahdollisuuksien parantuessa usean kotitalouden sekajäteastiaan päätyvän jätteen määrä on pienentynyt. Erityisesti muovin kierrätys vähentää sekajätteen määrää. Muovia kierrätettäessä on hyvä muistaa, ettei hyvin likaista muovia kannata pestä, koska runsas lämpimän veden käyttö nollaa muovinkierrätyksestä saatavan ympäristöhyödyn. Hyvin likainen muovi kuuluu siis sekajäteastiaan. 

Jätelaki edellyttää, että jokaiselle kiinteistölle on järjestettävä jätteenkuljetus. Jätteiden vähäisen määrän perusteella ei voida vapauttaa jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta, mutta jäteastian tyhjennysvälin pidentäminen kahdeksaan (8) viikkoon on mahdollista. 

Mitä jätehuolto maksaa? Mistä jätemaksu koostuu?

Jätehuollon maksut koostuvat kahdesta osasta: taksan mukaisesta perusmaksusta ja tyhjennysmaksusta. Jätteenkuljettajan perimä jäteastian tyhjennysmaksun suuruus on kuljettajan itse päätettävissä. Hinnoissa voi olla vaihtelua. Yrittäjä laskuttaa kiinteistöä yrittäjän ja kiinteistön välisen sopimuksen mukaan.

Oman jäteastian tyhjennysmaksun lisäksi asukkaan maksettavaksi tulee jätehuollon perusmaksu, jonka laskuttaa kuntien omistama jäteyhtiö (Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy) kaikilta kiinteistöiltä.

Perusmaksulla katetaan kuntalaisille tarjottava jätehuoltoon liittyvä palvelu kuten jäteasemat, kierrätyspisteet, neuvonta, lain vaatimien rekistereiden ylläpito, vaarallisten jätteiden vastaanotto kotitalouksilta, jätehuollon kehittäminen ja suunnittelu sekä jätehuoltoviranomaisen toiminta. 

Tyhjennysmaksuja lukuun ottamatta asumisen jätehuoltoon liittyvät maksut ovat julkisia ja niiden suuruudesta päättää jätehuoltoviranomainen. Ne ovat myös suoraan ulosottokelpoisia maksuja, ks. jätelain 145 § ja laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007). Kuluvan vuoden jätemaksut ja lisätietoa löytyy täältä.

voidaanko jätemaksuja poistaa?

Jätemaksu voidaan tietyissä tilanteissa poistaa määräajaksi tai toistaiseksi. Jätehuoltoviranomainen voi määrätä jätemaksun jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä silloin, kun jätemaksua voidaan pitää kohtuuttoman suurena tai pienenä, kun huomioidaan tuotetun jätteen määrä, jätehuollon palvelutaso ja jätteen käsittely tai kuljetus. Jos jätemaksu määrätään taksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. 

Todistettavasti asuinkelvottoman kiinteistön jätemaksu voidaan poistaa hakemuksesta kokonaan. Hakemuksen liitteenä  tulee olla todisteet asuinkelvottomuudesta, esimerkiksi valokuvia rakennevaurioista. Lisätietoa jätemaksun kohtuullistamisen hakemisesta täältä.

En löydä kysymykseeni vastausta, mihin voin ottaa yhteyttä?

Voit ottaa yhteyttä jätelautakunnan alaisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Ks. yhteystiedot.